Luettavaksi tämän kera: Yari / Se - Voin odottaa
Reservaatti on hiljentynyt,
hippa sidottu puuhun,
siellä se nyt koettaa laskea
niin pitkään, kun muistia riittää.
Tuuli on heitellyt koivusta kultakolikoita tielle -
pitkä tie tämä on, mutkan takana, mitä lie.
*
Makaa retkottaa sammaleella aurinko,
hankaa syksyä kirkkaammaksi,
aamuihin hallan vaaraa.
Lumentulon voi haistaa jo tähdistä,
miten ne piirtyvät esiin yötaivasta
vasten.
*
Syksyn melankolina
pukee luut
surupukuun -
ne itkettävät ihmistä sisältä.
Talven läheisyys tekee uneliaaksi,
unet kerrostuvat synnyistä syvistä, kunnes
kaikki on kuvitettu loppuun. *
Sattumanvara ei rakenna siltoja
ja teleskooppivavalla yltää
järven keskuiseen silmään -
hyvä silmä se onkin, syvänteessä
kukkii lumme ja hyvällä onnella nappaa
salakan, jos toisenkin.
Talvella pilkin silmässä tuike.
©Ylösnousemuskasvio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti